Kuulostaa vaan haasteelta

Ensi vuosi tulee olemaan melkoinen. Toivottavasti hyvässä mielessä. Tulen haastamaan itseäni enemmän kuin never before ja se jännittää, kutkuttaa ja sytyttää inspiroitumisen liekit roihuamaan. Haluan ensi vuoden jälkeen olla taas rohkeampi ja muistaa koko ajan kulkea omaa tietäni. Niin mielestäni jokaisen tulee tehdä ja jokaisella on siihen oikeus. Vain me itse tiedämme, mitä haluamme.

Ensi vuonna jatkan tietysti opintojani, mutta sen lisäksi olen sitoutunut muutamaan aika isoon juttuun. Toimin mediatutkimuksen ainejärjestön Hurma ry:n puheenjohtajana, mikä on aika absurdia, koska en ole aiemmin osallistunut Hurman toimintaan. Vaihdettuani pääaineeni viime keväänä kotimaisesta kirjallisuudesta mediatutkimukseen, päätin, että haluan tutustua mediatutkimuksen opiskelijoihin. En ihan ajatellut, että minusta tulisi Hurman pj, mutta elämä on usein taruakin ihmeellisempää. Olen innoissani tästä ja meillä on upea hallitus kasassa, joten eiköhän kaikki tule menemään loistavasti!

Jatkan kotimaisen kirjallisuuden Muusa ry:n hallituksessa. Ensi vuonna olen varapuheenjohtaja. Toimin myös hallituksen ulkopuolisessa virassa kirjamessuvastaavana, eli järjestän yhdessä työryhmän kanssa ensi syksyn Turun kirjamessuille Muusa-ohjelmaa. Sitä odotan t o d e l l a innolla, koska siihen pestiin halusin kovasti ja olen kiitollinen, että minut siihen valittiin. Siitä tulee huikeaa! Kirjamessut merkitsevät minulle vähän sitä kuin joulu tulisi syksyllä. Siellä on erikoislaatuinen tunnelma, lämmin ja avoin. Sillä tapahtumalla todella on sydän <3

Ensi vuoden alussa aion myös suorittaa ajokortin. Siitä olen vähän peloissani, mutta tunnen, että nyt aika on oikea. Odotan mielenkiinnolla, kuinka selviän ajotunneista ja miltä ajaminen minusta tuntuu. Onko se stressaavaa, pelosta kangistavaa vai kivaa? Vai kaikkia näitä? Siihen saan selvyyden ensi vuoden puolella. Tosin ensikosketuksen ajamiseen olen saanut jo lapsena, kun maaseudulla elellessämme sain välillä ajaa traktoria. Ei siitä ainakaan mitään traumoja jäänyt, ei minulle eikä muille, joten ehkä ajokoulukin sujuu vähemmällä stressillä kuin mihin olen varautunut. Haaste otettu vastaan!

Olen myös päättänyt ensi vuoden alkupuolella, ennen kesää, lähettää runoteokseni käsikirjoituksen kustantamoihin. Olen työstänyt teostani kaksi vuotta. Väliin on tosin mahtunut aikoja, jolloin en sitä niin aktiivisesti ole tehnyt, mutta koko ajan se on vähintään kytenyt takaraivossa. Ensi vuonna pärähtää! Jännittävää, mutta olen innoissani ja täynnä toivoa.

Aion elää omannäköistä elämääni ja pitää huolen siitä, että jokainen päivä olisi mahdollisimman elämisen arvoinen. Aion antaa aikaani ihmisille, jotka sitä arvostavat ja joiden seurasta nautin. Uskon ensi vuonna löytäväni itseni monista haastavista tilanteista, sillä esimerkiksi Hurman pj:nä joudun varmasti tilanteisiin, joissa en ole aikaisemmin ollut. Mutta uskon siitäkin tulevan ennen kaikkea hauskaa! Nyt toivon, että loppuvuosi menee hyvin. Outoa ajatella, että viikon päästä vietetään joulupäivää ja jouluaattokin on sitten jo lämmin muisto. Aika menee niin älyttömän nopeasti, ettei sitä edes ymmärrä.

Rauhallista joulunaikaa kaikille!

- Nora