Tämä on kolmas vuosi, kun osallistun Turun kirjamessuille. En ole aikaisemmin ollut edes tietoinen koko tapahtumasta ennen kuin vuoden 2014 syksyllä, jolloin aloitin kirjallisuusopintoni. Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ainejärjestö Muusa ry on jo useana vuonna järjestänyt messuilla oman seminaarin, yleensä lauantaisin, sekä pitänyt messupistettä. Meillä on huomenna seminaari Jukola-salissa (2.krs) klo 16.15-17.45 ja aiheena on Kenen ääni kelpaa? Kirjailijan asema yhteiskuntakeskustelussa. Vierainamme ovat kirjailija Iida Rauma, runoilija Susinukke Kosola sekä tutkija Kati Launis. Moderoijina toimivat minä sekä opiskelukaverini Juha Väisänen. Kannattaa tulla kuuntelemaan, jos siihen aikaan liikkuu messuilla!
Tänään fiilistelin kirjamessujen tunnelmaa, kävin kuuntelemassa haastatteluita ja paneelikeskusteluja ja koin jatkuvaa onnea siitä, että tämä oli vasta ensimmäinen päivä. Aamuni alkoi melko räp-meiningeissä, sillä heti messuille saavuttuani suuntasin Agricola-lavan luokse, jossa JVG:tä haastateltiin heidän hetki sitten julkaistusta elämäkerrastaan Etenee (Siltala, 2016). Haastattelu oli hupaisa ja rento, kuten heiltä varmasti saattoikin odottaa. Arvostan sitä, että he ovat olleet rehellisiä sen suhteen mitä heidän elämäkertansa kansien väliin on mahdutettu - he avaavat kirjassaan todella henkilökohtaisia juttuja. Ja ennen kaikkea pidän siitä, kuinka he omalla esimerkillään haluavat rohkaista nuoria tavoittelemaan unelmiaan ja uskomaan itseensä! Sekä lukemaan!
Toinen inspiroiva hetki oli heti JVG:n jälkeen, kun samaiselle lavalle asteli räppäri Paperi T (Henri Pulkkinen), jolta on juuri julkaistu runoteos Postalfa (Kosmos, 2016). Teos on saanut valtavan hyvän vastaanoton, vaikka Pulkkinen itse vaikutti hyvin vaatimattomalta sen suhteen. Hänestä kuitenkin huokui usko omaa teostaan kohtaan ja varmoin ottein hän kertoikin sen synnystä. Pulkkinen kertoi myös, kuinka mielenkiintoista oli päästä valitsemaan teoksen kansimateriaalia, sillä hän oli vahvasti sitä mieltä, että runoteos on voitava kääriä rullalle ja sujauttaa taskuun. Siinä pitää näkyä elämä - käännellyt sivut, joiden välissä on ötököitä. Se saa rypistyä ja likastua. Pulkkinen sanoi, että sitähän elämäkin on, taittumista ja rypistymistä. Hän mainitsi myös, ettei Postalfa-teoksen synnyttäminen ole vielä ohi, sillä teos julkaistiin eilen (29.9) ja valtavan suosion saaneena asian sisäistäminen ja käsitteleminen jatkuvat edelleen. Teoksen lisäksi vahvasti mieleeni jäi Pulkkisen kommentti siitä, että Turussa on liikaa Hesburgereita. Olen lähes samaa mieltä.
Tämän päivän inspiroivin hetki tapahtui B-hallin Kuisti-lavalla, jossa Pekka Hyysalo oli puhumassa elämäkerrastaan Fight back - toinen mahdollisuus (Tammi, 2015), joka on valittu vuoden 2015 tietokirjaksi. Hyysalon rehellinen ja avoin kertomus hänen loukkaantumisestaan ja toipumisestaan on todella inspiroiva, ja oli huikeaa kuulla häntä livenä. Häneltä voi jokainen oppia paljon, sillä hänen asenteensa elämään on rohkaiseva. Hänet on valittu vuonna 2014 positiivisimmaksi suomalaiseksi sekä vuoden turkulaiseksi ja haastattelussa hän mainitsi, ettei loukkaantumisen jälkeen olisi uskonut tulevansa valituksi enää yhtään miksikään. Liikutuin haastattelua kuunnellessani useampaan otteeseen, sillä edessäni istui ihminen, joka on kulkenut hemmetin kivikkoisen tien, mutta löytänyt vahvuuden siirtää ne kivet syrjään ja jatkaa matkaa. Ihan huikeaa!
Kävin myös kuuntelemassa lyhyen keskustelun, jossa kirjallisuudenopiskelijat Turusta, Helsingistä ja Jyväskylästä puhuivat kirjallisuuden opiskelun, erityisesti kotimaisen kirjallisuuden, tulevaisuudesta. Turussa tilanne on toistaiseksi hyvä, mutta Helsingissä säästöt ovat kohdistuneet voimakkaasti kotimaisen kirjallisuuden oppiaineeseen. Toivon sellaisen kehityksen päättyvän, sillä kotimaisen kirjallisuuden opiskelu on tärkeää monestakin syystä, joista vähäisin ei ole se, että se osaltaan pitää yllä suomalaisen kulttuurin tuntemusta. Onneksi monet kirjallisuuden opiskelijat ovat hyvin aktiivisia, joten päättäjät eivät voi olla kuulematta ääniämme.
Kaiken kaikkiaan ensimmäisestä kirjamessupäivästä jäi todella hyvä ja utelias fiilis, jotka mukanani suuntaan huomenna uuteen messupäivään. On mahtavaa, kuinka ohjelmaa on niin paljon, että valinnanvaraa on ähkyyn asti. Inspiroivia ja innokkaita kirjamessuiluja kaikille!
- Nora
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti