Oikeus olla

Aiemmin mä pelkäsin
et muut mun ajatteli tänne lentäneen ufolla

- Ellinoora, Leijonakuningas

Kuinka olla oma itsensä ristiriidan paineessa, jossa puntaroivat toisten miellyttäminen, toisten mahdollisimman vähäinen ärsyttäminen ja täysin omana itsenä oleminen? Kuinka arvostaa itseään, kun kaikki eivät sinua kuitenkaan kunnioita? Kuinka nauttia onnistumisista, kun aina riittää kateellisia ja kuinka kertoa suruistaan, kun aina on niitä, jotka silloin kaikkoavat tai vellovat vahingonilossa?

En usko, että koskaan voi täysin luottaa toiseen ihmiseen. Ehkä pessimististä ajatella näin, mutta se on oma kokemukseni tähänastisen elämäni varrelta. Haluamme näyttää itsestämme parhaat puolet ja haluamme nähdä toistemme parhaat puolet, mutta mitä sitten kun toisista paljastuu niitä huonojakin puolia? Jotkut kestävät ne, toiset eivät. Jotkut lähtevät, toiset jäävät. Voiko niiden, jotka jäävät, luottaa pysyvän aina rinnallasi?

Voimme luvata vaikka mitä. Sanoille edes taivas ei ole rajana. Onko teoille? Voimme kannustaa toisiamme, välittää aidosti ja rohkaista pyrkimään parhaimpaamme. Haluan nähdä rakkaideni voivan hyvin ja olevan onnellisia. Toivon heille kaikkea hyvää ja heidän ilonsa saa minutkin hymyilemään. Vaikka olisin kuinka pohjassa, yritän aina kuitenkin nauttia toisten onnistumisista ja ruokkia heidän innostumistaan. Kertoa, kuinka hienosti he ovat hommansa hoitaneet, keep going ja so on. Toivon saavani itsekin samanlaista vastakaikua, myönnän sen. Toivon, että minunkin onnistumiset merkitsevät jotakin, eivätkä ole tyhjänpäiväisiä mitättömyyksiä. Toivon, etten ole mitätön, vaikka maailma suuri onkin.

Teen asioita, jotka minua inspiroivat. Olen mieluiten ihmisten kanssa, jotka ruokkivat sieluani millä tahansa tavalla. Pidän keskusteluista, jotka johtavat uusiin aiheisiin ja jotka saavat näkökulmani asioihin laajenemaan. Haluan nähdä innosta halkeavia kasvoja ja parantaa maailmaa muiden hullujen kanssa. Hulluus on parasta, joskus se tarkoittaa äärimmäisyyttä. Break the rules.

Olen vihdoin alkanut ymmärtää, että vaikka olen luova ja taiteellinen, vasen aivopuoliskoni toimii edelleen. Olen pitkään huomaamattani suoraan sanottuna mitätöinyt älyäni, luullut ettei minulla ole enää kykyä toimia järjestelmällisesti tai ajatella konkreettisesti. Toisinaan ajaudun hölmöyden valtaan ja käyttäydyn ajattelemattomasti, mutta se sallittakoon ja se tuottaa paljon jokapäiväisiä nauruja, niin minulle kuin ystävillenikin. Olen miettinyt, onko minun oltava joko hömelö taiteilijan renttu vai voinko olla piinkova bisnes-toimittaja-nainen. Nyt vastaan, että voin olla mitä ikinä haluan. Ja niin voit olla sinäkin. Jokainen voi myös olla minusta mitä mieltä haluaa.

Tärkeintä siinä, että uskaltaa olla oma itsensä, on olla tarpeeksi riippumaton muiden mielialoista ja mielipiteistä. Jos jokin tuntuu sinusta oikealta, toimi sen mukaan. Kuitenkin maalaisjärkeä käyttäen. En kirjoituksellani tarkoita, että olisi hyväksyttävää heittäytyä itsekkääksi paskiaiseksi, joka viis veisaa muiden mielipiteistä. Kyllä niitä järkeviäkin mielipiteitä löytyy, etenkin jos ympärillä on ihmisiä, joita rakastaa ja arvostaa. Heitä kannattaa kuunnella, uskon heidänkin kuuntelevan sinua. Kun tietää oman oikeutensa olla sellainen kuin on, se näkyy ulospäin itsevarmuutena, hyvänä olona ja energisyytenä toteuttaa unelmiaan.

Muista olla se kuka olet, koska muuten maailma jäisi paljosta paitsi <3 Toisten liiallinen miellyttäminen ei koskaan johda muuhun kuin siihen, että ruskeat silmäsi nähdään sinisinä. Ole rohkea ja avoin, ennen kaikkea itsellesi ja muista kuitenkin arvostaa rakkaitasi ja osoittaa heille välittämisesi. Sillä tavoin pääset pitkälle.

- Nora