keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Kookos-mustikka-smoothie


Siskoni Suvi on tämän viikon luonani, joten päätin yllättää hänet ensimmäisenä iltanamme herkullisella ja raikkaalla smoothiella. En ole hirveästi smoothieita tehnyt, mutta taidanpa tehdä korjausliikkeen tämän asian suhteen. Niin nopeita ja helppoja valmistaa! Ja näköjään sen uskoo vasta kun itse tekee...

Nämä smoothiet valmistin näin (tästä tulee 1 lasillinen):

1 banaani
2 rkl kookosjogurttia
n. 1 1/5 dl pakastekylmiä mustikoita
n. 1 1/5 dl vettä

Ja kaikki vain sekaisin!

Kookos maistui yllättävän vahvasti, toki sitä voi laittaa enemmänkin. Oli ihanaa nautiskella raikkaita smoothieita muiden herkkujen lomassa ja samalla vaihtaa siskon kanssa kuulumisia. Tarjolla oli myös siemennäkkäriä, tomaatteja, viinirypäleitä, mansikoita ja hedelmiä suklaakuorrutteella, avokado-banaani-leivoksia, poppareita, maissilastuja ja irtokarkkeja. Ja jääkaapissa leipomani Snickers-piirakka...Näillä eväillä jaksoi mennä nukkumaan.


- Nora



lauantai 25. kesäkuuta 2016

Hyvinvoinnin kulmakivet

Kun miettii, mistä hyvinvointi koostuu, tulee helposti ajatelleeksi näitä kolmea asiaa: ruokavaliota, liikuntaa ja lepoa. Niitä onkin hyvä pohtia, sillä niistä etenkin ihmisen fyysinen hyvinvointi koostuu ja sitä kautta myös henkinen. Ainakin itselläni fyysinen olotila määrittää pitkälti myös psyykkistä oloa. Ollessani 12-ja 13-vuotias, kärsin kovista vatsa-ja nivelkivuista hoitamattoman keliakian vuoksi. Keliakiani puhkesi 12-vuotiaana, mutta oireiden syyn selville saamiseen meni pitkään. Kun sain 14-vuotiaana vihdoin aloittaa gluteenittoman ruokavalion ja oireet hävisivät, oli olo epäuskoinen. Sen jälkeen olen osannut arvostaa sitä, että saa herätä uusiin päiviin ilman, että tarvitsee miettiä, minkälaisen kivun kanssa tarvitsee sinä päivänä painia.

Terveellinen, tasapainoinen ja monipuolinen ruokavalio pitää ajatukset virkeinä, antaa energiaa arkeen ja urheilemiseen. Liikunnalla on monia positiivisia terveyshyötyjä ja omalla ruokavaliolla voi vaikuttaa siihen, että lenkkipolulle on mukava lähteä, ja jos käy esim. salilla, tuloksetkin tulevat näkyviksi. Jos vetää joka ilta mättösafkaa, saattaa liikunnasta tulla vastenmielistä, jopa itsensä rankaisemista. Liikunta ei saisi olla pelkästään sen kuluttamista mitä on syönyt, vaan päivittäinen osa elämää, josta tulee hyvä fiilis. Siksi kannattaa etsiä laji, joka vetää puoleensa. Jos joutuu tekemään asioita vastentahtoisesti, hyvinvointi auttamatta kärsii. 

Ja lepo. Voiko sen tarpeellisuutta tarpeeksi painottaa? Allekirjoittaneellakin on tässä osa-alueessa parannettavaa. Lepo tarkoittaa laadukasta ja riittävää unta, mutta myös aktiivista palauttelua treeneistä. Kevyt kävely, venyttely ja muut kehonhuoltamisen toimeenpiteet ovat myös osa tätä. Jokainen kova harjoitus aiheuttaa kehoomme stressitilan, joten se tarvitsee aikaa palautua kehittyäkseen.

Myös mieli tarvitsee silloin tällöin palauttelua. Informaatioähky ja ärsykkeiden jatkuva läsnäolo laittavat aivot välillä melkoiselle ylikuormitukselle. Stressi, huolet, väsymys, vähäinen yöuni ja pitkään jatkunut kiire vetävät helposti mielen negatiiviseksi. On tärkeää antaa itselleen rauhoittumishetkiä, joissa mieli saa levätä kunnolla. Se voi olla meditaatiota, kirjan lukemista, hyvän ruoan kokkaamista rauhassa, tv:n katselua tai mitä vaan, missä tuntee rentoutuvansa aivosolujaan myöten.


Hyvinvointiin kuuluu myös, että tekee itselleen mieluisia asioita ja viettää aikaansa sellaisten ihmisten kanssa, joista tulee hyvää energiaa. Unelmointi ja positiivinen asenne myös tekevät elämästä aurinkoisempaa ja samalla on virtaa ja uskoa toteuttaa haaveitaan! On hyvä unelmoida suuria ja samalla osata nauttia pienistä jutuista. Itselleni tuottaa esimerkiksi suurta iloa se, kun bongaan jonkun todella ihanan ja syvälle menevän biisin Spotifystä. Pari päivää voi sen takia mennä ihan liekeissä. 


Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän uskallan luottaa siihen, että voin tehdä päätöksiä sen perusteella, mikä minusta tuntuu hyvältä. Esimerkiksi juhannuksen vietin treenaillen ja kotona relaillen, en juonut pisaaraakaan alkoholia. Suhteeni alkoholiin on sellainen, että juon, kun haluan. Yleensä haluan noin 3-5 kertaa vuodessa. Lähinnä jossain juhlissa. En vain kaipaa alkoholia kehooni, enkä koe tarvitsevani siitä saatavaa hyvää oloa niin usein. En ota asiasta paineita, vaan menen tilanteiden mukaan ja annan jokaiselle rauhan päättää oman tapansa käyttää alkoholia.

Kuuntele siis itseäsi, unelmoi, toteuta haaveita, syö hyvin, liiku ja lepää tarpeeksi. Niistä on hyvinvointi yksinkertaisimmillaan tehty. Pikkupalikoista se koostuu ja jos joskus yksi palikka on hukassa, aina jostain se löytyy. Kannattaa pohtia omaa suhtautumistaan elämään ja sitä kautta sitä, mitä siltä oikein haluaa ja sen perusteella tehdä ratkaisuja. Tiedät mikä sinulle on parhaaksi, toimi sen mukaan. Ja toimi niin, että olet oikeasti onnellinen.


- Nora

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Juhannus lähestyy

Juhannus on minulle vähän sellainen ei-niin-väliä-juhla, koska olen kahtena viime juhannuksena ollut töissä ja jotenkin se on usein mennyt vähän ohi. Tällä kertaa minulla on vapaata ja muutama eri vaihtoehto, kuinka voisin juhannusta viettää. Voin joko olla yksin ja tehdä ihan mitä haluan, kuten lukea rauhassa kirjaa, käydä salilla ja tehdä jotain hyvää ruokaa. Toinen vaihtoehto on lähteä Vaasaan. Kolmas on mennä Naantaliin. Haluan ottaa juhannuksen mahdollisimman rennosti.

Kuva on otettu viime kesänä Vaasassa, kun olin siskoni kanssa matkalla kirpparille. Vietin koko viime kesän Vaasassa, koska sain sieltä kesätöitä ja huomaan välillä ikävöiväni sitä aikaa. Oli ihanaa työskennellä samassa paikassa siskoni kanssa ja oli tavallaan kivaa asua kotikotona, mutta samalla se vähän ahdisti, koska on tottunut vapauteen, joka omassa kämpässä asumiseen liittyy. Jos en nyt juhannuksena käy Vaasassa, seuraava mahdollisuus on ehkä vasta joululomalla. Mutta nyt ehtisin olla siellä vain yhden kokonaisen päivän ja matkustamiseen menee kuitenkin aikaa...

Tuntuu hieman oudolta, että pian tosiaan on juhannus, sillä tuntuu kuin kesä olisi vasta alannut. Toisaalta odotan jo syksyä ja kaikkea siellä häämöttävää niin malttamattomana, että toivon ajan kiitävän. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin kesätkin menevät. Lapsena kesälomat tuntuivat aina todella pitkiltä ja syksyllä kouluun palatessa tuntui kuin olisi ollut ikuisuuden poissa. Rakastin lapsena kesälomia, joten kouluun meneminen oli aina nyyhkyttämisen paikka.


Yliopistoon palaaminen syksyllä vaatii myös ehkä nyyhkyttämistä, mutta ilosta. Se on niin oma maailmansa ja sen huomaa tarkimmin, kun on ollut sieltä poissa. Viime lukuvuoden opinnot päättyivät kohdallani noin puolitoista kuukautta sitten ja alan jo kaivata takaisin. Ensi vuonna on niin erilaisia haasteita kuin kahtena ensimmäisenä vuotena, mutta ei niistä nyt sen enempää, koska juhannuksestahan tässä piti kirjoittaa. Toivotaan paljon aurinkoisia päiviä ja että tänä vuonna juhannuksena paistaisi AURINKO. Ainakin Turussa on nyt ollut sáteisempaa, joten toivotaan, että se tarkoittaa, että aurinkoa on varattu viikonlopuksi!

- Nora

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Aika aloittaa täällä kirjoittaminen

Niin se vain on: ajan myötä ihminen muuttuu ja toisinaan tulee hetkiä, jolloin haluaa tehdä jotain konkreettista näyttääkseen itselleen, että muutoksia todella on tapahtunut. Olen kirjoittanut reilut kaksi vuotta No Dream No Life -blogiani ja tullut siihen tulokseen, että haluan jatkaa kirjoittamista uuden blogin parissa. Tämäkin tulee olemaan lifestyle-blogi, aika samantapainen kuin edellinenkin. Tänne laitan ehkä vähemmän taiteellista matskua ja keskityn enemmän hyvinvointi- ja liikunta-aiheisiin. Ne ovat viime aikoina vieneet minua enemmän mukanaan jo senkin takia, että olen alkanut kertailemaan personal trainer -koulutuksen aikaisia juttuja.

Aloittaessani edellistä blogiani kirjoitin, että ei ole olemassa esteitä - on vain lukuisia tilaisuuksia päivittää mahdollisuuksiaan. Ja sitä mieltä olen edelleen. Yhäkin uskon, että unelmat ovat aina toteutettavissa kovan duunin ja sitkeän uskomisen avulla. Aivan kuten ihminen itse, myös unelmat saattavat muuttua tai muuttaa muotoaan ajan kuluessa. Tärkeintä on tuntea juuri sen hetkinen elämä tyydyttäväksi ja merkitykselliseksi. Yksi tärkein asia on olla jumittumatta tilanteisiin, joissa ei pysty olemaan onnellinen.

Vielä tämän ensimmäisen postauksen loppuun kirjoitan pienen esittelyn itsestäni, jotta ne, joita en ole tavannut, tietävät minkälainen tyyppi tätä kirjoittelee. Olen siis 22-vuotias turkulainen opiskelija, jolla on nyt kaksi vuotta yliopistoa takana. Aloitin opiskelemaan pääaineena kotimaista kirjallisuutta, mutta keväällä se vaihtui mediatutkimukseksi. Siitä häämöttää kandi ensi lukuvuonna. Vuonna 2013 olen valmistunut hyvinvointi-ja kuntosalivalmentajaksi Trainer4You:llä. Nyt kesän aikana suoritan personal trainer -opintoni loppuun, teoriakoe puuttuu vielä. Tulevaisuudessa toivon saavani työskennellä niiden asioiden parissa, jotka koen intohimoikseni: kirjoittamisen ja urheilemisen. Tällä hetkellä potentiaalisia vaihtoehtoja ovat pt:n hommat, toimittajan työt (esim. jossakin urheilulehdessä) ja jonakin kauniina päivänä aion raapustaa runokokoelmani valmiiksi. Näitä suunnitelmia mielessäni pyöritellessä en voi kuin hymyillä.

Ja unelmat, ne on tehty toteutettaviksi.



Ja tämän uuden blogin nimestä vielä sen verran: elämän tason ja oman fiiliksen voi pitää korkealla itseään kuuntelemalla ja tekemällä mielekkäitä ratkaisuja aina kun mahdollista. Ja niin, kyllähän ne puntit aika usein ovat viime aikoina salilla nousseet.

- Nora