Kun miettii, mistä hyvinvointi koostuu, tulee helposti ajatelleeksi näitä kolmea asiaa: ruokavaliota, liikuntaa ja lepoa. Niitä onkin hyvä pohtia, sillä niistä etenkin ihmisen fyysinen hyvinvointi koostuu ja sitä kautta myös henkinen. Ainakin itselläni fyysinen olotila määrittää pitkälti myös psyykkistä oloa. Ollessani 12-ja 13-vuotias, kärsin kovista vatsa-ja nivelkivuista hoitamattoman keliakian vuoksi. Keliakiani puhkesi 12-vuotiaana, mutta oireiden syyn selville saamiseen meni pitkään. Kun sain 14-vuotiaana vihdoin aloittaa gluteenittoman ruokavalion ja oireet hävisivät, oli olo epäuskoinen. Sen jälkeen olen osannut arvostaa sitä, että saa herätä uusiin päiviin ilman, että tarvitsee miettiä, minkälaisen kivun kanssa tarvitsee sinä päivänä painia.
Terveellinen, tasapainoinen ja monipuolinen ruokavalio pitää ajatukset virkeinä, antaa energiaa arkeen ja urheilemiseen. Liikunnalla on monia positiivisia terveyshyötyjä ja omalla ruokavaliolla voi vaikuttaa siihen, että lenkkipolulle on mukava lähteä, ja jos käy esim. salilla, tuloksetkin tulevat näkyviksi. Jos vetää joka ilta mättösafkaa, saattaa liikunnasta tulla vastenmielistä, jopa itsensä rankaisemista. Liikunta ei saisi olla pelkästään sen kuluttamista mitä on syönyt, vaan päivittäinen osa elämää, josta tulee hyvä fiilis. Siksi kannattaa etsiä laji, joka vetää puoleensa. Jos joutuu tekemään asioita vastentahtoisesti, hyvinvointi auttamatta kärsii.
Ja lepo. Voiko sen tarpeellisuutta tarpeeksi painottaa? Allekirjoittaneellakin on tässä osa-alueessa parannettavaa. Lepo tarkoittaa laadukasta ja riittävää unta, mutta myös aktiivista palauttelua treeneistä. Kevyt kävely, venyttely ja muut kehonhuoltamisen toimeenpiteet ovat myös osa tätä. Jokainen kova harjoitus aiheuttaa kehoomme stressitilan, joten se tarvitsee aikaa palautua kehittyäkseen.
Myös mieli tarvitsee silloin tällöin palauttelua. Informaatioähky ja ärsykkeiden jatkuva läsnäolo laittavat aivot välillä melkoiselle ylikuormitukselle. Stressi, huolet, väsymys, vähäinen yöuni ja pitkään jatkunut kiire vetävät helposti mielen negatiiviseksi. On tärkeää antaa itselleen rauhoittumishetkiä, joissa mieli saa levätä kunnolla. Se voi olla meditaatiota, kirjan lukemista, hyvän ruoan kokkaamista rauhassa, tv:n katselua tai mitä vaan, missä tuntee rentoutuvansa aivosolujaan myöten.
Hyvinvointiin kuuluu myös, että tekee itselleen mieluisia asioita ja viettää aikaansa sellaisten ihmisten kanssa, joista tulee hyvää energiaa. Unelmointi ja positiivinen asenne myös tekevät elämästä aurinkoisempaa ja samalla on virtaa ja uskoa toteuttaa haaveitaan! On hyvä unelmoida suuria ja samalla osata nauttia pienistä jutuista. Itselleni tuottaa esimerkiksi suurta iloa se, kun bongaan jonkun todella ihanan ja syvälle menevän biisin Spotifystä. Pari päivää voi sen takia mennä ihan liekeissä.
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän uskallan luottaa siihen, että voin tehdä päätöksiä sen perusteella, mikä minusta tuntuu hyvältä. Esimerkiksi juhannuksen vietin treenaillen ja kotona relaillen, en juonut pisaaraakaan alkoholia. Suhteeni alkoholiin on sellainen, että juon, kun haluan. Yleensä haluan noin 3-5 kertaa vuodessa. Lähinnä jossain juhlissa. En vain kaipaa alkoholia kehooni, enkä koe tarvitsevani siitä saatavaa hyvää oloa niin usein. En ota asiasta paineita, vaan menen tilanteiden mukaan ja annan jokaiselle rauhan päättää oman tapansa käyttää alkoholia.
Kuuntele siis itseäsi, unelmoi, toteuta haaveita, syö hyvin, liiku ja lepää tarpeeksi. Niistä on hyvinvointi yksinkertaisimmillaan tehty. Pikkupalikoista se koostuu ja jos joskus yksi palikka on hukassa, aina jostain se löytyy. Kannattaa pohtia omaa suhtautumistaan elämään ja sitä kautta sitä, mitä siltä oikein haluaa ja sen perusteella tehdä ratkaisuja. Tiedät mikä sinulle on parhaaksi, toimi sen mukaan. Ja toimi niin, että olet oikeasti onnellinen.
- Nora
